Mihin menet Kanta-Häme?
Yhtenäisen ja voimakastahtoisen maakunnan tunnusmerkistö on Kanta-Hämeessä pahasti kateissa. Forssan ja Riihimäen seutu käyvät aika ajoin pohdintaa siitä, mihin maakuntaan kannattaisi kuulua. Ilahduttavaa on, että Forssan seudun kanssa yhteinen sävel on alkanut löytyä. Sen sijaan Riihimäellä kunnallisneuvos Lapiolahti ja yrittäjä Rekimäki tekivät kuntalaisaloitteen Riihimäen siirtämiseksi Uudenmaan maakuntaan ja HUS: n palvelujen käyttäjäksi. Aloitetta tukemaan kerättiin kansalaisadressi, johon nimiä kertyi kuitenkin yllättävän vähän.
Riihimäellä on oikeus käydä keskustelua omista lähtökohdistaan, kunhan faktat ovat oikein. Mm. Hus oikaisi heti sen virheellisen käsityksen, jonka mukaan riihimäkeläiset saisivat erikoissairaanhoidon Uudeltamaalta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriä edullisemmin. Saman tiedon välittivät jo aiemmin yhteisessä lehtikirjoituksessaan Hyvinkään sairaalanjohtaja Asko Saari ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Juvonen.
Mitä tavalliset riihimäkeläiset tästä kaikesta ajattelevat? Hyvinkään seudulla nuoruuteni asuneena tiedän hyvin, että Riihimäki ja Hyvinkää muodostavat yhtenäisen talousalueen, jossa työssäkäynti suuntautuu pääasiassa pääkaupunkiseudulle. Asioiminen kunta-ja maakuntarajojen yli on ollut siellä arkipäivää aina. Hyvinkääläiset käyvät mielellään Riihimäen teatterissa tai vaikkapa Erämessuilla. Riihimäkeläiset virkistäytyvät Hyvinkääsalin konserteissa ja shoppailevat kauppakeskus Willassa.
Yhteiseen kehittämiseen raja ei ole ollut tähänkään asti esteenä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Riihimäen ja Hyvinkään seutujen yhteinen ammattioppilaitos Hyria. Toisaalta Riihimäki on hakenut yhteistyönsuuntaa milloin etelään, milloin pohjoiseen, sen mukaan mikä on tarkoituksenmukaisinta. Tästä kertoo mukanaolo mm. HAMK:ssa.
Ihminen tarvitsee erikoissairaanhoitoa hyvin harvoin elämässään. Siellä käyntejä ei hoideta työmatkan tai kauppa-asioinnin yhteydessä, vaan sinne tullaan erikseen joko kiireisesti ambulanssilla tai etukäteen sovittuna aikana tiettyyn hoitotoimenpiteeseen. Erikoissairaanhoitoon hakeutumisessa ihmiselle on tärkeintä hoitoon pääsyn nopeus ja palveluiden laatu. THL:n juuri julkaisemien tietojen perusteella Kanta-Hämeen keskussairaalan hoitoon pääsy oli maan nopeinta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri oli tilastoissa kakkonen. Tutkimusten perusteella yliopistollisista keskussairaaloista Tays:n erikoissairaanhoito on todettu tehokkaimmaksi. Koska Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri joka tapauksessa kuuluu Pirkanmaan Erva-alueeseen, on osa erikoissairaanhoidostamme ollut aina Tampereen suunnalla, huolimatta siitä osallistummeko 8 tähden sairaalahankkeeseen vai emme. Miksi riihimäkeläisten kannattaisi siis edelleenkään vaihtaa erikoissairaanhoidossa yhteistyön suuntaa?
Kiinnostavaa olisi myös tietää, mitä Riihimäen seudun poliitikot maakunnan ja sairaanhoitopiirin vaihdosta ajattelevat. Monet forssalaiset ja hämeenlinnalaiset äänestivät viime eduskuntavaaleissa Riihimäen seudun kansanedustajia. Äänestäjien kuluttajansuojan kannalta olisi tärkeää tietää, minkä puolesta he valtakunnan tason päättäjinä toimivat. Ovatko he yhtenäisen maakunnan säilyttämisen puolesta vai sitä vastaan? Äänestäjiä takuuvarmasti myös kiinnostaa, mitä mieltä he ovat Kantasairaalahankkeesta. Pitäisikö heidän mielestään kantahämäläisille rakentaa uusi, tulevaisuuden tarpeita vastaava sairaala vai pidämmekö kiinni vanhasta, jolloin erikoissairaanhoidon palvelut alueellamme väistämättä rapautuvat?
Kanta-Hämeen tulevaisuuden kohtalo ratkeaa Helsingin, Tampereen ja Turun keskellä, kunhan löydämme tekemiseemme yhteisen sävelen. Sijaintimme puolesta meillä on loistavat edellytykset menestyä. Logistiikka, luonto, edulliset asumiskustannukset riittävät pitkälle. Se on kuitenkin vasta alku. Nyt pitäisi ryhtyä toimiin.
