Elämme nykyisin 24 tuntia auki olevassa yhteiskunnassa. Siksi yhä useampi suomalainen työskentelee muissa kuin perinteisissä ”kahdeksasta neljään”- työvuoroissa. Kun eduskunta kumosi vähittäiskaupan ja parturi-ja kampaamoliikkeiden aukioloajoista annetun lain, palvelualoilla työskentelevien ilta- ja viikonlopputyö lisääntyi entisestään. Koska monilla epäsäännöllistä työaikaa tekevistä on lapsia, muutokset valuvat lapsiperheiden arkeen.
Epätyypillinen työaika on usein yhteydessä tiettyyn ura- ja elämänvaiheeseen: pikkulapsiperheiden vanhemmat tekevät töitä toimistotyöaikojen ulkopuolella kaikista työntekijäryhmistä eniten. Osalle perheistä se on keino saada parempaa palkkaa ja edetä uralla. Myös säännöllistä päivätyötä tekevät perheet joustavat työajoissa. Usein syynä ovat ylityöt tai matkatyöt.
Tutkimusten mukaan vuorotyön tekeminen kasaantuu perheissä. On tyypillistä, että jos toinen vanhemmista tekee vuorotyötä, toinenkin tekee töitä iltaisin, öisin tai viikonloppuisin. Huomattavaa on, että työntekijät pystyvät harvoin itse valitsemaan, mihin vuorokaudenaikaan työskentelevät. Työaikojen määrittely lähtee ymmärrettävästi työnantajan tarpeesta.
Työelämän muutokset haastavat myös kunnan. Hiljattain uusitussa varhaiskasvatuslaissa kuntia velvoitetaan tarjoamaan päivähoitoa vanhempien työaikojen mukaisesti. Epätyypilliset ja ennakoimattomat työajat edellyttävät kunnissa vuorohoitopaikkojen lisäämistä ja varhaiskasvatuksen uudistamista. Hämeenlinnassakin vuorohoidon kysyntä on kasvanut. Tällä hetkellä meillä on tarjolla n.150 vuorohoitopaikkaa. Ahveniston päiväkoti on auki joka päivä vuorokauden ympäri. Kutalassa vuorohoitopaikkojen määrää on lisätty. Näiden lisäksi vuorohoitopaikkoja löytyy Kaivokadun, Rengon, Lammin ja Iittalan päiväkodeista.
Perheissä työaikojen koordinointi vaatii luovuutta ja joustavuutta. Etenkin yksinhuoltajaperheissä ilta- ja viikonlopputyöt edellyttävät hyvää tukiverkostoa. Vaikka osalle perheistä epätyypilliset työajat on tervetullut keino pyörittää sujuvasti lapsiperheen arkea, keskimäärin ne tuottavat enemmän haasteita työn ja perheen yhteensovittamiselle kuin säännöllinen päivätyö. Ongelmia aiheuttaa erityisesti työaikojen ennakoimattomat muutokset ja perheenjäsenten aikataulujen erirytmisyys.
Lapsille vanhempien ketjutetut työvuorot voivat olla uuvuttavia. Ne tarkoittavat pitkiä jopa yön yli jatkuvia hoitojaksoja. Sen vastapainona lapset voivat joskus nauttia kotona pitkistä vapaajaksoista kiireettömine aamuineen. Vuorohoidossa olevat lapset saavat myös mahdollisuuden kokea ilta-ja viikonloppuaikaan pienemmän lapsiryhmän hyödyt.
Vuorohoito haastaa sekä päiväkodin että lapsen. Hoitoaikojen muutokset ja peruutukset vaikeuttavat sekä päiväkodin että lapsen mahdollisuutta ennakoida arkeaan. Hoidossa voi olla samaan aikaan virkeitä että väsyneempiä lapsia, joiden vireystila varhaiskasvatuksen vastaanottamiseen on aivan erilainen. Lastentarhanopettajilta vaatiikin suurta ammattitaitoa järjestää laadukasta esiopetusta lapsille, joiden vanhempien työajat vaihtelevat. Lasten kaverisuhteillekin läsnäolon katkonaisuus voi aiheuttaa oman vaikeuskertoimen.
Päiväkotien pidennetyt aukioloajat ja ympärivuorokauden auki olevat vuoropäiväkodit on arvokas suomalainen keksintö. Ne mahdollistavat vanhempien työssäkäynnin ja laadukkaan varhaiskasvatuksen kaikille lapsille. Helppoa se ei kuitenkaan ole.
Kotipihani
Ylläolevassa kuvassa kotipihaani ja kasvihuone
