Olen ylpeä omasta kotikaupungista

En ole paljasjalkainen hämeenlinnalainen, vaan junantuoma. Tulin tänne opiskelujen vuoksi. Kun löysin rakkaan aviomieheni ja sain koulutustani vastaavan työpaikan, sille tielle jäin. Kiinnittymistäni helpotti vilkas opiskelijaelämä, jossa kaupunki tuli tutuksi ja elinikäiset ystävyyssuhteet syntyivät. Koskaan en ole hämeenlinnalaiseksi tuloani katunut. Kaupunki teki minuun heti lähtemättömän vaikutuksen kauneudellaan, vesistöillään ja historiallaan. Etelästä tultaessa Hämeenlinna oli mielestäni ensimmäinen todellinen kaupunki radanvarrella, eikä vain pelkkä nukkumalähiö. Tunnen näin yhä joka kerran, kun tulen tähän kaupunkiin.

Niistä vuosista kaupunki on muuttunut ja kehittynyt valtavasti. Tullessani kaupungissa ei ollut Verkatehdasta, kylpylää, Reskaa tai Tiiriötä, puhumattakaan kansallisesta kaupunkipuistosta, Goodmanista, Elenia-areenasta tai toimivasta maauimalasta . Vaikka kehityksen suunta ei olekaan ollut aina kaikkien mieleen, on jokaiselle päätökselle ollut omat perusteensa. Hämeenlinnaa kehittäessä olisi tärkeää korostaa sen omaleimaista ja persoonallista luonnetta, eikä matkia sitä, mitä tehdään kaikkialla muualla.

Uutena vuotena on lupa esittää toiveita. Kaupunkia kohtaan on niitä muutama: ydinkeskustan herättäminen eloon, kiinnostavien kohteiden korostaminen valaistuksella, rantojen nykyistä parempi hyödyntäminen ja hämeenlinnalaisten kansanedustajien saaminen mukaan valtakunnalliseen päätöksentekoon.

Kaupungin keskusta on sen sydän ja käyntikortti. Pitkälti siitä riippuu, millainen kuva kaupungista välittyy. Kun keskustavisiota kevään valtuustossa päivitetään, on hyvä pohtia, mitä tavoittelemme. Onko järkevää tehdä ydinkeskustasta Goodmanin ja Tiiriön kanssa kilpaileva kaupallinen keskusta vai voisiko siellä tarjota jotakin aivan muuta: kivijalkakauppoja, katettua Reskaa, vilkasta torielämää, kahviloita, ravintoloita ja erilaisia viihtymiseen, hyvinvointiin ja majoittumiseen liittyviä palveluita ja tapahtumia? Keskusta voisi toimia kaupunkilaisten kohtaamispaikkana, johon on helppo tulla.
Tuomaan markkinoilla linnan valaiseminen herätti kaupunkilaisissa vilpitöntä ihastusta keskellä pimeintä kaamosta. Kantolan muraalit valaistuksineen ovat keränneet katsojia paitsi omalta myös muilta paikkakunnilta. Valaistuksella voidaan korostaa kaupungin parhaita puolia ja lisätä samalla kaupunkilaisten turvallisuuden tunnetta. Kaupungille pitäisikin tehdä kunnollinen
valaistussuunnitelma ja ottaa sen toteuttamiseen mukaan eri yhteistyökumppanit. Lähtisikö esim. seurakunta joulun alla mukaan kirkkopuiston puiden valaisuun? Entä saisiko kaupunki torikuuseen näyttävämmät valot?

Kaupunkilaisille soisi mielellään mahdollisuuden ottaa kaiken ilon irti kauniista rannoistaan. Rantareitti on kaupunkilaisten suosituin ulkoilureitti. Voisiko sitä jatkaa Kantolanniemeen ja Virveliin asti? Monet toivoisivat kävelysillan yhdistävän keskustan Asemanrantaan. Yhteiselle saunakulttuurille avantouinteineenkin löytyisi varmasti kysyntää, jos kaupunki mahdollistaisi yleisen saunan rakentamisen Vanajan rannalle.

Pidämme itsestään selvänä, että käymme kannustamassa oman paikkakuntamme jääkiekkojoukkuetta HPK:ta. Voisiko sama toistua teatterin ja muiden kulttuurilaitosten kohdalla? Jos olemme sitä mieltä, että tämän kokoisella paikkakunnalla pitää olla teatteri, kannustaisimmeko sitä käyttämällä sen palveluja?

Jos hämeenlinnalaiset haluavat saada jatkossa oman äänensä kuuluviin valtakunnallisessa päätöksenteossa, kannattaisi äänet keskittää hämeenlinnalaisille kärkiehdokkaille, joilla on hyvät yhteydet ja vaikutuskanavat omaan puolueeseensa.
Haluan toivottaa jokaiselle hämeenlinnalaisille onnea vuodelle 2019!