Koulutuksella elämä kuntoon

Kuntavaalit on pidetty ja luottamuspaikat pääpiirteittäin jaettu. Kun historiallinen maakuntauudistus astuu voimaan 2019, tulee koulutuksesta yksi kunnan merkittävimmistä tehtävistä. Tulevalla valtuustokaudella Kokoomus ottaa hoitaakseen puheenjohtajuuden Sivistys-ja hyvinvointilautakunnassa, jossa päätetään keskeisistä koulutukseen ja varhaiskasvatukseen liittyvistä asioista. Jotta sivistyksen lisäksi myös hyvinvointi toteutuisi, on koulujen sisäilmaongelmat vihdoin saatava Hämeenlinnassa kuntoon. Tähän on kaikki edellytykset, sillä nykyinen valtuusto on jo tehnyt päätökset yli 50 milj. euron investoinneista päiväkoti-ja koulukiinteistöihin.

Koulutuksella on lapsen ja nuoren elämässä erityinen merkitys. Kodin lisäksi se on keskeisin nuoren elämään vaikuttava kasvuympäristö. Koulu on paikka, jossa kasvetaan tasapainoiseksi ja työkykyiseksi yhteiskunnan jäseneksi.

Tasapainoiseen elämään nuori tarvitsee vahvan taustatuen, jonka parhaimmillaan antavat koti ja koulu yhdessä. Jos koti ei jostain syystä pysty nuorelle tukea antamaan, korostuu koulun merkitys ja vastuu. Koulua ei pitäisikään siksi nähdä pelkkänä opinahjona, vaan parhaassa tapauksessa se on paikka, joka laittaa nuoren elämän raiteilleen. Peruskoulua voidaan hyvästä syystä pitää aarteena: se on ainoa yhteiskunnan instituutioista, joka tavoittaa koko ikäluokan. Siellä tehtävillä ratkaisuilla on valtavan suuri merkitys jokaisen lapsen elämään ja perheiden arkeen.

Edellisessä kouluterveyskyselyssä voidaan peruskoululaisista erottaa ryhmä, jolla on erittäin vaikeat kotiolot. Tällä hetkellä joka kymmenes lapsi tulee kouluun päihdeperheistä. Poliisin tietoon tulee entistä useampi perhe-ja lähisuhdeväkivaltatapaus. Työttömyys, perhesiteiden höltyminen ja avioerot näkyvät monin tavoin koulujen arjessa.

Sama kysely avaa toivoa antavan näkökulman. Mitä paremmat koulukokemukset vaikeista perheoloista olevalla ryhmällä oli, sitä vähemmän heikoistakin kotioloista tulevilla esiintyy vaikeaa masentuneisuutta ja syrjäytymistä. Yhdenkin aikuisen tuki lapsen arjessa voi olla ratkaiseva.
Kunnassa tehdään merkittävimmät koulua koskevat päätökset. Lapsen etu tulisi asettaa päätöksenteossa aina etusijalle. Koulu tulisi rakentaa paikaksi, jossa opitaan ja jossa on mahdollisuus tukea oppilaan hyvinvointia. Tehokkainta ja vähiten lasta leimaavaa apu on silloin, kun se annetaan lapsen luonnollisessa toimintaympäristössä. Koulun päivittäisen toiminnan järjestäminen asianmukaisella tavalla on kaikessa yksinkertaisuudessaan parasta mahdollista ongelmien ennaltaehkäisyä. Sopivankokoiset opetusryhmät, riittävän laaja tuntikehys ja mahdollisuus saada tarpeen mukaan erityisopetusta mahdollistavat mielekkään oppimisen ja onnistumisen ilon.

Koulupsykologi-ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuus vahvistaa lapsen kasvua terveeksi aikuiseksi.
Eikä ole lainkaan yhdentekevää, millaiset ruokailu-ja liikuntatottumukset nuori kasvuiässä omaksuu, lepääkö hän riittävästi ja löytyykö elämään rytmi. Kasvuiässä omaksutut terveystavat määrittävät näet vahvasti myös aikuisiän hyvinvointia ja terveyttä. Turvalliset kevyen liikenteen väylät ja virikkeelliset koulun piha-alueet kannustavat lasta liikkumaan ja toimivat samalla ympäristön lähiliikuntapaikkoina.

Koulun tulisi olla lasten kannalta viihtyisiä työntekoon kannustavia keitaita. Tähän on Hämeenlinnassa kaikki mahdollisuudet, kun vain halua löytyy.