Kotipihani

Kotipihani
Ylläolevassa kuvassa kotipihaani ja kasvihuone

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Kestääkö keskiluokka?

Suurin osa meistä suomalaisista on tavallisia keskituloisia ihmisiä, olipa sitten palkansaaja, yrittäjä tai eläkeläinen. Mediassa ja päätöksenteossa huomion vievät kuitenkin valtaosin pieni- ja suurituloisten asiat. Milloin puhutaan vähävaraisten aseman parantamisesta, milloin superrikkaiden kohtuuttomista palkkioista, mikä oikeutetustikin koettelee kansalaisten kohtuullisuuden ja oikeudentajua.
Itse olen alkanut kantaa huolta ennen kaikkea keskiluokan jaksamisesta. On huolestuttavaa, jos usko siihen, että hoitamalla asiansa kunnolla, kouluttautumalla ja työtä tekemällä voi pärjätä, katoaa. Se on ongelma myös yhteiskunnan kannalta. Tosiasia nimittäin on, että suuri keskiluokka on se tukiranka, jonka maksamilla veroilla yhteiskunnan palvelut pääosin rahoitetaan.

Yleinen käsitys vie harhaan

Suomessa tulot jakautuvat niin tasaisesti, että keskituloisiin on vaikea olla kuulumatta. Tilastokeskuksen mukaan pienituloisia on Suomessa n. 635 000. Luvussa ovat mukana myös työttömät ja monet eläkeläiset, eivät vain pientä palkkaa saavat ihmiset. Suurituloisimpaan kymmenykseen puolestaan pääsee noin viiden tuhannen euron kuukausituloilla. Johonkin sinne väliin jäämme me keskituloiset.
Äskettäin julkistetun Suomalainen palkkataso EU-vertailussa mukaan palkkojen hajonta on Suomessa EU-maiden neljänneksi pienintä. Matalapalkkaisuutta on Suomessa vähän n.15% palkansaajista. Keskituloisen palkka on sitä vastoin eurooppalaisessa vertailussa alhainen. Sitkeänä elävästä myytistä huolimatta myös korkeasti koulutettujen palkat olivat suhteellisen matalia ja vähemmän koulutusta saaneiden palkat korkeita muihin länsimaihin verrattuna. Vaikka korkeasti koulutetut halutaan usein niputtaa suurituloisiksi elitisteiksi, tosiasiassa he ovat enimmäkseen tavallisia keskituloisia palkansaajia.

Suomalaisia keskituloisia verotetaan ankarasti

Euroopan talouskriisi on saanut monet valtiot kiristämään verotustaan ja leikkaamaan menojaan. Palkkaverotusta ei ole juuri kiristetty, sillä sen on pelätty haittaavan kasvua.
Suomessa on menetelty toisin: työn verotusta on tiukennettu kaikilla tulotasoilla. Veronmaksajien Keskusliiton tuoreen selvityksen mukaan matalalla ja korkealla palkkatasolla verotus on Suomessa edelleenkin kilpailukykyistä. Sen sijaan keskituloisia verotetaan paljon muuta Eurooppaa ankarammin.  
Verotus vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen. Toimiva verojärjestelmä kannustaa työntekoon ja yrittämiseen, ankara verotus tappaa innon. Jos ylimääräistä työtä verotetaan, niin ettei juuri mitään jää käteen, voi ylimääräinen ponnistelu jäädä tekemättä.

Etuudet vähenevät ja maksut lisääntyvät

Rakenneuudistusten ja leikkausten on sanottu ”kirpaisevan kaikkia”.  Käytäntö puhuu toista. Kun vähävaraisille menetykset ovat joko osittain tai kokonaan kompensoitu ja suurituloisia eivät leikkaukset hetkauta, huomaavat keskituloiset joutuvansa vyönkiristyksen kohteeksi ja maksumiehiksi aina. Usein keskituloiset maksavat palveluistaan kalleimman mukaan, mm. päivähoidossa ja palveluasumisessa. Eikä sympatiapisteitä maksualennuksille heru.  Kuvaavaa oli viime syksyn kohu sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn sanomisista, kun hän otti kantaa sen puolesta, että lapsivähennys tulisi ulottaa myös keski- eikä vain pienituloisiin, kuten valtiovarainministeri Antti Rinne alun perin esitti. Suurin huomio kiinnitettiin lausunnon alle 2 100 ansaitsevien määrään, eikä itse asiaan: huoleen keskituloisten lapsiperheiden pärjäämisestä.

Omistusasumisen uusjako

Keskiluokan unelmaan kuuluu omistusasuminen.  Usein säästäminen on ollut koko elämän kestävä projekti. Sen hankkimiseen on sisältynyt ajatus, että oma koti on paras sijoitus vanhuuden varalle ja pieni pesämuna tuleville jälkipolville. Taantuman aikana omistusasumisesta on tullut ansa. Tällä hetkellä noin miljoona Suomen 2,9 miljoonasta asunnosta sijaitsee alueilla, joissa asunnon arvo laskee tai joista ei saa myytäessä mitään.  Avioeron tai työttömyyden vuoksi asunnostaan luopuvat joutuvat myymään asuntoaan myös alle rakentamiskustannusten. Monia suomalaisia uhkaa myös eläkeiässä uusi asuntovelka, kun on pakko muuttaa lähemmäksi palveluita. Ei siis ihme, jos katkeroituu, kun kaikki se, mitä on elämänsä aikana saanut säästöön, valuu hukkaan.
Pohjoismaisella hyvinvointimallilla on edelleen suuri kannatus. Uudistuksia tehdään kuitenkin usein tietämättä keskivertokansalaisen todellisuudesta. On tärkeää, että kaikki kansalaiset, myös suuri keskiluokka, tuntee saavansa oikeudenmukaista kohtelua suhteessa toisiin.